sunnuntai 23. joulukuuta 2007

Thomas Hardy's Ale - vihdoinkin uutta pakkauskoossa!

Englantilainen Thomas Hardy's Ale myydään 0,25 litran pulloissa. Hintaa pullolla on 4,80 e eli 18,80 e/litra.

Alko kuvailee olutta kuparinruskeaksi, sameaksi, hennon siirappiseksi, kevyen paahteiseksi, lämpimäksi ja voimakkaan humaloiduksi.

Pullo muistuttaa pientä kuohuviinipulloa, korkkikin on kääritty kultaiseen kapseliin.

Toivottavasti pääsen maistamaan tätä olutta. Mikäli olut osoittautuu hintansa väärtiksi, sahdin valmistajien kannattaisi ottaa tästä ainakin hinnoittelun ja pakkauskoon osalta mallia. Laatu voi maksaa eikä makeaa tarvita mahan täydeltä.

P.S. Kuulin taannoin hollolalaiselta sahtimestarilta, että 90-luvulla Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksella oli otettu yhteyttä häneen. Sahdille yritettiin tuolloin kehittää uutta pakkausratkaisua. Tavoitteena oli luoda pakkaus, joka parantaisi sahdin säilyvyyttä ts. pidentäisi sahdin käyttöikää. Äly- ja aktiivipakkausten aikana luulisi myös sahdille kehittyvän uusia ratkaisuja. Missä vaiheessa kehitystyö mahtaa olla? Joko sahti saadaan maailmalle!

Caisa - kurdiravintola keskellä Helsinkiä

Kulttuurikeskus Caisan yhteydessä toimii Suomen ainoa kurdiravintola Caisa.


Caisasassa lounasta voi nauttia poikkeuksellisen pitkään, klo 11 - 17.30. Hyvä vaihtoehto siis työpäivän jälkeenkin, jos ruoanlaitto ei kotona maita.

Buffetpöydässä on yleensä yksi ns. pääruoka (useimmiten lihaa) ja lisäksi keitto (yl. kasviskeitto), riisi, lohkoperunat ja lämmin kasvislisäke. Salaattipöytä on runsas ja lukuisat, erittäin herkulliset vaihtoehdot täyttävät helposti suurenkin lautasen. Lisäksi tarjolla on itämaista (?) vaaleaa leipää. Hyvää, ja lounasaikaan usein lämmintä.

Caisasta voi ostaa miedonmakuista turkkilaista Efe-olutta.

Kahvi sisältyy lounaaseen. Ravintolan takaosassa (aulassa) on sohvaryhmittymä, jossa voi viettää rentouttavan hetken lepäillen, rupatellen, lueskellen tai vaikka Backgammonia pelaillen.

Mountain - nepalilaista ruokaa Töölössä (Helsinki)

Nepalilainen ravintola Mountain tarjoaa maukasta nepalilaista ruokaa. Ravintola on erityisen suosittu etenkin lounasaikaan.


Lounasvaihtoehtoja on noin neljä joka päivä. Yksi ruoista on kasvisvaihtoehto. Lounaaseen sisältyy vastapaistettu naanleipä ja nepalilainen tee tai tavallinen kahvi.


Ystävällinen henkilökunta luo ravintolaan lämpimän ja mukavan ilmapiirin. Tuoreet raaka-aineet säväyttävät nirsommankin kävijän. Olen myös on omin silmin nähnyt tukkukuorman. Näkymä miellytti silmää ja mieltä.

lauantai 22. joulukuuta 2007

Joulusahti valmistetaan rakkaudella

Tänä jouluna aion maistella tavallista tarkemmin tarjolla olevia sahteja. Erityisesti odotan kotitekoista hollolalaista kivisahtia, joka on tehty luhankalaisia sahtiperinteitä tarkasti noudattaen.

Kivisahti valmistetaan perinteisistä sahtimaltaista, hiivasta ja vedestä. Mitään muita valmistusaineita ei käytetä. Makua sahtiin antaa kataja, jota käytetään valutusvaiheessa.

Nimensä kivisahti saa siitä, että valmistusvaiheessa mäski kypsennetään tulikuumilla kivillä. Sahtia ei keitetä.

Kivisahdin valmistuksen olen taltioinut videolle. Tänään sain tiedon, että pääsen taltioimaan myös ns. patasahdin valmistuksen. Tarjoutunut mahdollisuus tuntuu jouluiselta lahjalta! Patasahdin valmistaja on lajityypin konkareita. Tulisipa jo kesä, jotta kuvaus päästäisiin toteuttamaan. Alan heti uuden vuoden käynnistyttyä kokoamaan sopivaa dokumenttiryhmää...

perjantai 21. joulukuuta 2007

Wasabi (Japani, Anuga)

Lisää vettä ja herkku on valmis! Tulista!

Vihreä suklaa (Japani, Anuga)

Vihreä tee on terveellistä. Suklaana vielä terveellisempää...

Makumuisto Anugan elintarvikemessuilta Kölnistä.

perjantai 14. joulukuuta 2007

Ooster, Helsinki

Rautatieaseman länsisiiveessä sijaitseva oluttupa tarjoaa janoisille runsaahkon valikoiman mm. viinejä ja erikoisoluita. Joulunaikaan vaihtoehtona on myös glögi.

Suomessa on haastavaa päästä nauttimaan hollantilaisesta olutkulttuurista. Oosterissa hollantilaiseen olueeseen hurmaantunut yllättyy harvinaisesta herkusta!Tilburg's Dutch Brown Ale ilahdutti. Tulisipa vaihtoehtoja lisää. Edes yhteen ravintolaan Valkenburgin Leeuw-olutta.


Bossa, Helsinki

Kulttuuriravintola Bossa on tämän syksyn uutuuksia Helsingissä. Bossan on löytänyt ainakin porukka, joka vaikuttaa seuraavan aikaansa. Trendejä. Tänne ei kokoonnu tuppisuu tuulipukukansa vaan puhelias, pukeutuva väki.

Puheliaisuus yleensä luo eloisuutta, mutta Bossassa siitä muodostui päätähuumaava meteli. Henkilökunnan kanssa kommunikointi onnistui lähinnä huutamalla ja huulia seuraamalla. Ravintolan kerrottiin saaneen nimensä Bossa novan mukaan. Sellaista musiikkia sen sijaan ei melun läpi kuulunut. Jotain jytkettä kyllä.

Ravintola jakautuu kahteen osaan: baariin ja ruokasaliin. Molemmat olivat perjantaialkuillasta lähes täynnä.

Kulttuuriravintola Bossan maateema on Brasilia. Siinä on pysytty hienosti eikä harhailemaan ole lähdetty. Hyvin onnistunut rajaus. Ainakin ruokasalin puolella.

Ruoka sai kehuja, mutta jätti myös toiveita. Alkuruokia pidettiin pääasiassa runsaina, paitsi maniokkilastuannos oli pienehkö. Tosin yksitoikkoiseksi makuelämykseksi lastuja oli kyllin paljon.

Pääruoista kasvisvaihtoehdot näyttivät juhlavan komeilta ja niittivät myös kehuja. Kahdesta broileriannoksesta toinen oli lähinnä luita. "Olisi kivaa, jos olisi ollut vähän lihaakin", kuului kommentti friteeratusta broilerista.



Erikoisruokavalioiden toteuttamisen suhteen keittiö otti täydet vapaudet toteuttaa annokset. Erikseen asiakkaalta kysymättä olutjuustokuminakastike (beer and jeera sauce, englannista oli apua listaa tulkitessa) vaihtui tomaattikastikkeeksi. Broilerista katosi marinadi - marinoimattoman broilerin päälle oli ripoteltu mustapippuria; lopputulos maistui ei miltään. Lisäkeriisi taisi olla perusunclebenssiä - mautonta. Maukkainta annoksessa oli tuore korianteri. Harmi. Listalta tilattuna annos vaikutti hyvin eksoottiselta brassiruoalta.

Henkilökunta osasi luontevasti suositella sopivia viinejä. Myös kaksi brasilialaista lageria kuuluu valikoimaan. Naapuripöytämme seurue oli tilannut brasilialaiset oluet. Laseissa oli pillit ja juomien pinnalla vahva kerros kasvillisuutta - näyttivät lähinnä imettäviltä akvaarioilta. Onneksi kävi ilmi, että kyseessä oli drinkki eikä brasilialainen tapa nauttia olutta.

Jälkiruoat säväyttivät. Ainakin valkoiset astiat olivat kookkaita. Paahtovanukas myös kyllä maistui ihanalta. Niin kuin tapana on . Päällä olevat kukkasetkin maistuivat; saattoi johtua pääruoasta.



Raaka-aineina käytettiin ilahduttavan paljon ei-niin-jokapäiväisiä valintoja (esim. maniokki, keittobanaani, jne.). Terveisiä Etelä-Amerikasta.

Baarin noutotiski herätti sekä ovelta tultaessa että lähtiessä ihastusta. Tyylikäs. Tosin tiskin valikoimasa ei enää pysytty tiukasti brasilialaisessa teemassa. Patonkipaloja, lohta, kinkkua,...

Bossassa ei ainakaan puhtaudesta tingitä. Ahkerasta käytöstä huolimatta Cif-suihkepullon voisi varmasti laittaa hetkeksi kaappiinkin.

Katri Antell, Sitra (Helsinki, Ruoholahti)

Katri Antellin pyöräyttämiä lounassalaatteja ja tanskalaisia leipiä voi vain kehua. Maukkaita, raikkaita ja runsaita.

Palaveriin voi yhdistää luontevasti hyvän ruokahetken. Myös erikoisruokavaliot otetaan huomioon mausta tinkimättä.

Kokonaisuus koostuu yksityiskohdista. Vuodenaikaan sovitettu leipävalinta - joululeipä - kertoo, että hommassa on ajatus mukana.

torstai 13. joulukuuta 2007

Panimoliiton tiedotustilaisuus, Helsinki, Ravintola Lasipalatsi

Panimoala tukee vastuullista nauttimista -infotilaisuus.

Tiedotustilaisuudessa on jaetun materiaalin perusteella käsitelty mm. oluen mainontaa ja kampanjoita, mm. Kännissä olet ääliö.

Paperisen tietonivaskan lisäksi jaettiin Kännissä olet ääliö -kortteja ja pinssejä. Hmm, kenelle tällaisen kortin voi lähettää? Entä ketä/mitä edustaisin sekoilmeisellä pinssillä?

Tapasin nopeasti muutamia alan vaikuttajia ja kerroin halustani päästä kantamaan korteni kokoon sahdin menestymisen puolesta. Rivakkana tyyppinä otin heti esiin sahdin kansainvälistämisen ja sukulaishenkisyyden Real Aleen.

Lyhyessä, alustavassa keskustelussa nostettiin esiin sahdin ravitsemukselliset puolet. Itse näen sahdin erityisesti kulttuurina. Sahdissa on aitoutta, makua ja erityislaatuisuutta. Näitä kaipaan, näiden puolesta touhuan.

Ravintola New City (Helsinki)

Chow fun eli paistettua riisiä, katkarapuja ja lihaa. Suomalais-kiinalaisravintolan perussetti. Varsin mauton ja väritön annos. Silti jätti hyvän mielen. Kenties kiinalaisissa ravintoloissa on sinällään taikaa.

Coca-Cola light oli äärimmäisen eksoottinen kumppani riisinannokselle.

Ravintola New City lienee erityisen suosittu päiväsaikaan lähistön työntekijöiden lounastaessa, lähellä mm. Meilahden sairaala ja Työterveyslaitos. Iltaisin rauhallinen. Lounasajan ulkopuolella keskikalja saattaa kuulua suosituimpiin annoksiin.

Aiempina kertoina olen täällä törmännyt hyvin vaihtelevaan asiakaskuntaan. Perheet ovat aina ravintolaa elävöittävä tekijä. Ulko-ovessa toivotaan kävelykepin piikin kääntämistä pois käytöstä.

Helsingin yliopisto, päärakennuksen kahvila

Mustikkatarteletti maistui taivaalliselta. Raaka-ainelista oli hakusessa, mutta kokki osasi kertoa, mitä kakku on syönyt. Luomus täytti ostokriteerit.

Reilunkaupan kahvi (maito/kerma) vaahtosi automaatista lorautettuna hämmästyttävän paljon. Maito oli unohtua kahvin vaaleuden vuoksi. Maukas perustaviskivanfiiliksenkahvi.

Fazermint-konvehti päätti ihanan kahvihetken.

Päärakennuksen kahvila on yksi Helsingin kahvilahelmistä. Rento, kiehtova ilmapiiri ja historiaa huokuvat puitteet.

Pitsaa (White Lady, Helsinki)


Lounaalla tuskin koskaan syön pitsaa. Enkä suosittelisi sitä jokapäiväiseksi lounaaksi muillekaan.
Tänään poikkeus vahvisti säännön ja vetäsin Päivän pizzan kahdella täytteellä: kinkku-aurajuusto; jauhelihassa oli selleriä (poissuljettu vaihtoehto). Kaksi täytettä on mielestäni pitsaan auttamattoman liian vähän, kannattaa muistaa jatkossa.




Kuvassa alkusalaatti. Kastikkeena pestokastikkeella maustettua öljyä.


Kuvassa lounaspitsa ja keltainen lehti ne yhteen soppii.

White Lady tarjoaa useimmiten maukkaita lounaita; keiton ja muutamia kiinteämpiä vaihtoehtoja. Lounaaseen sisältyy raikas salaatti ja keittiössä paistetut/lämmitetyt leivät. Ruokajuomaksi talo tarjoaa lähtökohtaisesti vain vettä. Jälkiruokakahvi ja -tee sisältyvät hintaan.

Ravintolassa on kotoisaa ja siellä viihtyy hyvin myös pienimmät asiakkaat. Keltaisia lehtiä on tarjolla, jos valtakunnan ykkösuutiset kiinnostavat.

http://www.ravintolawhitelady.fi/