perjantai 14. joulukuuta 2007

Bossa, Helsinki

Kulttuuriravintola Bossa on tämän syksyn uutuuksia Helsingissä. Bossan on löytänyt ainakin porukka, joka vaikuttaa seuraavan aikaansa. Trendejä. Tänne ei kokoonnu tuppisuu tuulipukukansa vaan puhelias, pukeutuva väki.

Puheliaisuus yleensä luo eloisuutta, mutta Bossassa siitä muodostui päätähuumaava meteli. Henkilökunnan kanssa kommunikointi onnistui lähinnä huutamalla ja huulia seuraamalla. Ravintolan kerrottiin saaneen nimensä Bossa novan mukaan. Sellaista musiikkia sen sijaan ei melun läpi kuulunut. Jotain jytkettä kyllä.

Ravintola jakautuu kahteen osaan: baariin ja ruokasaliin. Molemmat olivat perjantaialkuillasta lähes täynnä.

Kulttuuriravintola Bossan maateema on Brasilia. Siinä on pysytty hienosti eikä harhailemaan ole lähdetty. Hyvin onnistunut rajaus. Ainakin ruokasalin puolella.

Ruoka sai kehuja, mutta jätti myös toiveita. Alkuruokia pidettiin pääasiassa runsaina, paitsi maniokkilastuannos oli pienehkö. Tosin yksitoikkoiseksi makuelämykseksi lastuja oli kyllin paljon.

Pääruoista kasvisvaihtoehdot näyttivät juhlavan komeilta ja niittivät myös kehuja. Kahdesta broileriannoksesta toinen oli lähinnä luita. "Olisi kivaa, jos olisi ollut vähän lihaakin", kuului kommentti friteeratusta broilerista.



Erikoisruokavalioiden toteuttamisen suhteen keittiö otti täydet vapaudet toteuttaa annokset. Erikseen asiakkaalta kysymättä olutjuustokuminakastike (beer and jeera sauce, englannista oli apua listaa tulkitessa) vaihtui tomaattikastikkeeksi. Broilerista katosi marinadi - marinoimattoman broilerin päälle oli ripoteltu mustapippuria; lopputulos maistui ei miltään. Lisäkeriisi taisi olla perusunclebenssiä - mautonta. Maukkainta annoksessa oli tuore korianteri. Harmi. Listalta tilattuna annos vaikutti hyvin eksoottiselta brassiruoalta.

Henkilökunta osasi luontevasti suositella sopivia viinejä. Myös kaksi brasilialaista lageria kuuluu valikoimaan. Naapuripöytämme seurue oli tilannut brasilialaiset oluet. Laseissa oli pillit ja juomien pinnalla vahva kerros kasvillisuutta - näyttivät lähinnä imettäviltä akvaarioilta. Onneksi kävi ilmi, että kyseessä oli drinkki eikä brasilialainen tapa nauttia olutta.

Jälkiruoat säväyttivät. Ainakin valkoiset astiat olivat kookkaita. Paahtovanukas myös kyllä maistui ihanalta. Niin kuin tapana on . Päällä olevat kukkasetkin maistuivat; saattoi johtua pääruoasta.



Raaka-aineina käytettiin ilahduttavan paljon ei-niin-jokapäiväisiä valintoja (esim. maniokki, keittobanaani, jne.). Terveisiä Etelä-Amerikasta.

Baarin noutotiski herätti sekä ovelta tultaessa että lähtiessä ihastusta. Tyylikäs. Tosin tiskin valikoimasa ei enää pysytty tiukasti brasilialaisessa teemassa. Patonkipaloja, lohta, kinkkua,...

Bossassa ei ainakaan puhtaudesta tingitä. Ahkerasta käytöstä huolimatta Cif-suihkepullon voisi varmasti laittaa hetkeksi kaappiinkin.

Ei kommentteja: