Kuu Kuu – Kotikeittiö Töölössä

Kuvassa ranskalaiset possumakkarat ja lämmin perunasalaatti.

Helmikuun pakkasilla Kuu Kuu osoittautui käymisen arvoiseksi paikaksi. Alkulämmikkeeksi reipas jallu ja seuralaiselle minttukaakao.

Kuu Kuun ruokalista mahtuu yhdelle A4:lle. Seuralaiseni totesi käyneensä etukäteen tutustumassa ravintolan kotisivuilla ruokalistaan ja pohtineen, mitä ihmettä valita, kun ravintolassa ei tee mieli syödä kotiruokaa. Sitä kuulemma saa kotona. Minun kotonani harvoin on tarjolla sitä, mitä Kuu Kuun listalle on valittu. Molemmille löytyi lopulta sopivat vaihtoehdot.

Alkuruoaksi valitsin Sulatettua Hilma-juustoa ja siikli-perunaa (8,50 e). Hilman kerrottiin olevan kotoisin Mouhijärveltä eli voitaneen luokitella lähiruoaksi. Annoksen tuoksua tarjoilija ylisti etukäteen. Tuoksu kieltämättä oli houkutteleva, mutta minulle annos oli vähintäänkin outo; kokemisen arvoinen tosin.

Kuvassa Hilmaa, perunoita ja suolakurkkuja.

Pääruoaksi arvoin Possumakkarat (15 e). Niiden kera tarjottiin lämmintä perunasalaattia. Tarjoilija kertoi, että aiemmin makkaroiden kanssa oli ollut erityisen maukasta linssisysteemiä. Perunasalaatti on melko tylsä valinta – etenkin, kun siinä ei ole mitään erityistä jujua. Makkaroiden kerrottiin olevan kokin käsialaa. Myöhemmin tarkentui, että ne ovatkin ranskalaisia erikoismakkaroita. Maistamisen arvoisia! Kastiketta ei annokselle oltu vaivauduttu säveltämään, sinappi sai kelvata.

Ruoan kyytipojaksi valitsin tarjoilijan suosittelemaa ”voimakasta” punaviiniä: Santa Louisa Malbec 2006 (5 e/12 cl), Argentiina, ”keskitäyteläinen, intensiivinen hillomainen hedelmäisyys, jälkimaussa luumua. Malbec 100 %”). Jytyä viinissä oli, mutta olut olisi ollut osuvampi valinta.

Seuralaiseni tilasi Eromangan lihiksen kaikilla mausteilla (6,50 e). Ilmeisen hyvää ja harvinaista herkkua. Tarjoilija kertoi annoksen olevan hitti erityisesti puolenyön aikoihin. Lihiksen seuralaiseksi hän valitsi raikkaan oloisen salaatin (noin 4 e) ja talon viinin. Jälkiruoat jätimme väliin. Eromangan lihiksen kerrottiin olevan kotoisin Vallilasta. Googlasin ja paikallistin Eromangan keskelle kaupunkia. Taivas, miten tämäkin paikka on voinut jäädä käymättä! Ehdottomasti on päästävä käymään.

Kuvassa Kuu Kuun lihisannos.

Tarjoilijan yleiskunto pysyi illan mittaan yllä hänen tarkistaessa lähes joka annoksesta jotain vähintään kerran keittiöhenkilökunnalta. Lunttilistan teko voisi olla paikallaan.

Käynnin yhteydessä testasin Aromi-lehden Kollegakortin toimivuuden. Kortin idea on kiteytettynä: kortilla saa sopimuspaikoista kaksi pääruokaa yhden hinnalla (su-ke). Pientä kankeutta kortin käytössä esiintyi. Pakollisen etukäteen tehtävän pöytävarauksen yhteydessä todettiin, että syötävien pääruokien tulee olla samoja. Onneksi paikan päällä kävi ilmi, että etu lasketaan edullisemman annoksen mukaan, joka onkin järkeenkäypä käytäntö. Alennuskorttia oli ihan kiva kokeilla.

Kuu Kuu oli pitkään ollut mielessäni ja vihdoin pääsin maistamaan talon antimia. Ehkä en ihan heti mene sinne toista kertaa, mutta olen iloinen, että olen siellä käynyt. Ruokavaliorajoitukset Kuu Kuussa otetaan hyvin huomioon.

http://www.kuukuu.info/
http://www.eromanga.info/index.php?id=6207
http://www.aromilehti.fi/kollegakortti/