Tokyo55 - nuorivanha japanilainen ravintola

Joulupukki toi jälleen lahjaksi maukkaan japanilaisen ravintolaillan. Seuralaiseni kanssa nautimme lahjasta helmikuisena perjantaina Töölön Tokyo 55:ssa.

Tokyo55:ssa on panostettu sisustukseen. Seinälle tykitettiin kuvaa värikkäästä akvaariosta. Minuun se teki vaikutuksen, kun en moista ratkaisua aiemmin ollut ravintolassa nähnyt. Joidenkin mielestä se on naiivi. Avokeittiö oli näyttävä ja loi tunnelmaa.

Yksityisyyttä Tokyosta ei löydy, ikään kuin joutuisi puhumaan kaikki jutut kovaääniseen. Vieressäni istunut, näennäisesti omassa rauhassaan rouva ihmetteli, miksi sushi tuotiin ensin, hänhän tilasi keiton. Onko sillä väliä, ihmetteli nuori tarjoilijamies. Rouva totesi, että kyllä hän ajatteli, että alkukeitto tulee alkuun ja sen jälkeen vasta pääruoka. Ehkä rouvalla pakkasiltana oli käväissyt mielessä lämpimän keiton lämmittävä vaikutus.

Seuralaiseni kanssa päädyimme tilaamaan alkuun Sushimestarin lajitelman (10 kpl 16,00 e). Erona perussushilajitelmaan kerrottiin olevan tavallista suuremmat sushipallerot. Tämän suhteen tuli kyllä pettymys. Vieressämme istuvien rouvien sushipalleroiset olivat huomattavasti meidän palleroitamme suurempia. Siitä huolimatta meille vakuuteltiin, että saamamme annokset ovat nimenomaan sushimestarin lajitelmia (eli kallein lajitelma).

Kuvassa Sushimestarin lajitelma.

Pääruoaksi valitsimme seuralaiseni kehumaa Härän marmorifileetä teriyakikastikkeella (16,00 e). Seuralainen tilasi lisukkeeksi kasvikset (3,00 e), itse otin perusriisin (2,50 e). Rahastuksen makua, kun edes riisi ei kuulunut annokseen. Pääruokamme oli kyllä erinomaisen maukas.

Kuvassa Härän marmorifileetä teriyakikastikkeella kahdelle. Olisimme kevyesti pistelleet poskeen molemmat tämän kokoiset pääruoka-annokset.

Kuvassa kasvisannos.

Ruokajuomaksi nautin sekä Sapporo- että Kirin-oluet. Ehkä joskus japanilaisten ravintoloiden listalle ilmestyy uusia oluttuttavuuksia.

Läpinäkymättömästäkin lasista nautittuna olut maistui.

Ravintolan rahat nyhtävä tunnelma loihti tikun käteeni ja huomasin hakemalla hakevani huomautettavaa. Avokadokastike oli kummallinen japanilaisen keittiön luomukseksi ja fileepalat olivat suuria puikoilla syötäväksi. Sitkeys ei helpottanut tilannetta. Lähellä ovea sijaitsevassa pöydässämme kävi viima ja olimme kylmissämme. Jälkiruoaksi tilasimme espressoa ja cappuccinoa. Italialainen päätös illalle.

Kuvassa espresso.

Neitsytmatka Helsingin wanhimmaksi mainostettuun japanilaiseen ravintolaan oli kiinnostava. Seuraavalla kerralla suuntaamme Kabukiin.

http://www.tokyo55.fi/page.php