Tartto on opiskelijan paratiisi. Kaunis kaupunki, hyvä olut ja rento meininki. Retkikohteena Tartto on myös mitä mainioin. Paikallinen olut A. Le Coq näkyy katukuvassa. Hienoa, miten ovatkin ylpeitä paikallisesta tuotteesta. A. Le Coq -tehdas sijaitsee Tähtveressä, kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista. Tehtaan yhteydessä on olutmuseo, jossa järjestetään kolmesti päivässä parin tunnin kiertokävely. Epäonnekseni museo oli kesätauolla.
A. Le Coqin tehtaanmyymälään (!) sentään pääsin sisälle. Ostin tuliaisikseni Tõmmu Hiid, Alexander, Dry Ice -oluet sekä Rosé -"beer shaken". Ja tuopin.
Kuvassa A. Le Coqin vaatimaton tehtaanmyymälä, jossa ei ollut panimoravintolaa.http://www.alecoq.ee/eng/
Wilde Irish Pubia tuttavani suositteli lämpimästi. Minuun paikka ei kolahtanut. Ryystin puolet kesän uutuudesta A. Le Coqin Extra cold -oluesta ja totesin vetiseksi, mitäänsanomattomaksi. Olut on kuulemma Premiumia, ja sen erikoisuus on erityisen kylmä valmistusprosessi ja tarjoilulämpötila: - 2 astetta. Tätä on hieman vaikea niellä. Henkilökunta oli erittäin palvelualtista.
Ristiisa on käymisen arvoinen paikka. Laaja valikoima virolaisia ja tuontioluita. Suomalaisia oluita ei tainnut kuitenkaan olla listalla. Itse asiassa Koffin vessaroskista enempää en merkkejä suomalaisoluista koko Tartossa nähnyt.
Ristiisassa on laaja ruokalista. Jotain sellaista, mitä olen Helsinkiin kaivannut. Paikallisia annoksia ja "yleisruokaa" vuodenaika huomioon ottaen. Kolmioleivät ja nachokset loistivat poikkaolollaan. Tilasin paistetut pelmenit alkuruoaksi ja pääruoaksi "jotain virolaista". Ystävällinen tarjoilijatar suositteli voimakkaasti porsaanlihaa paistettujen sipuleiden ja perunoiden kanssa. Mikään muu ei olisi yhtä virolaista. Pelmenit olivat paistettuinakin mainioita. Liha-annos oli ihanan tavalllinen. Sellaista tuskin Helsingin keskustan ravintolasta tulee saamaan.
Kuvassa paistetut pelmenit.
Kuvassa porsaanlihaa, paistettua sipulia ja perunat kuin kotona tehdyn kastikkeen kera.Olueksi tilasin Pärnussa pantua Puls Tumea. Paikan oma olut olisi ollut tallinnalaisen Saku Originalin ja Saku Tumen sekoitus. Viron olutkartta alkaa hahmottua. Virolainen sahti on vielä kokematta.
Kuvssa Puls Tume.Unicafen henkilökunnan toivoisin tekevän tutustumismatkan Ülikool Kohvikiin. Upeassa rakennuksessa on alakerrassa tarjolla monipuolinen buffetpöytä, jossa opiskelijaa ei rokoteta ylimääräisistä kauhallisista. Yläkerrassa on ala carte -ravintola terasseineen. Tilasin chateubriandin portviinikastikkeen kanssa. Annos oli paras, mitä olen Virossa koskaan nauttinut. Ravintolahenkilökunta oli yritteliästä, vaikka viinisuosituksen tekeminen tapahtuikin sormea menyyn päällä pyöräyttämällä.
Kuvassa chateubriand-annos, johon kuului runsaasti maukkaita kasviksia.
Kuvan liha on mediumiksi melko kypsä.Ülikool Kohvikin ainoa heikkous oli meidän turistien paljous ja opiskelijoiden vähyys. Talvella tilanne lienee korjattu.
Tartosta lisää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti